Viime viikkojen huolestuttavien uutisten lista on pitkä. Salon seurakunta suunnittelee vanhoissa kuntakeskuksissa sijaitsevien seurakuntatalojen myyntiä. Kuntaliitoksen maaseutukunnat tyhjenevät asukkaista ja palveluista. Haja-asutusalueiden tiet ovat täynnä kuoppia, eikä kunnostamisesta ole tietoakaan. Eikä tässä vielä kaikki, nyt uusimpana Varha kaavailee neljän Salossa sijaitsevan terveysaseman sulkemista.
Jokainen meistä voi nähdä, että leikkauslistat ja haasteet kohdistuvat erityisesti kuntaliitoksen ns. maaseutukuntiin. Ymmärrettävistä syistä monet ovat myös esittäneet kysymyksen, miksi kaupunki ei tee asialle mitään.
Kysymys on oikeutettu, mutta. Ongelma on vain siinä, että kaupungin keinot vaikuttaa edellä mainittuihin haasteisiin ovat kovin rajatut. Itse asiassa kaikki neljä edellä mainittua kohtaa kuuluvat muille kuin kaupungille.
Päätös seurakuntien kiinteistöistä kuuluu vaaleissa valitulle kirkkovaltuustolle. Maaseudun kaupat, pankit ja muut yksityiset palvelut eivät puolestaan pysty jatkamaan, mikäli riittävää asiakaspohjaa ei ole. Tämä on liiketaloudellinen fakta. Valtaosa laajasta tieverkosta kuuluu valtiolle (ely-keskus), jolle kaupunki voi korkeintaan kohteliaasti esittää toivomuksia. Suurin haaste liittyy tietysti sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka siirtyivät soteuudistuksen myötä hyvinvointialueelle.
Tätä taustaa vasten jokainen meistä ymmärtää kaupungin mahdollisuudet edellä mainittuihin päätöksiin: ne ovat toivomusten tasolla. Ja juuri siksi meidän tuleekin kysyä, mitä me kaupungin osalta voimme tehdä kaupungin elinvoiman ja kuntalaisten viihtyvyyden parantamiseksi. Onneksi vastaus on – paljonkin.
Aivan ensimmäiseksi meidän tulee keskittää tarmo niihin asioihin, jotka ovat meidän käsissämme. Me voimme vaikuttaa kaupungin elinvoimaan kaavoituksen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan kautta. Me voimme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Me voimme panostaa hyvinvointia ja viihtyvyyttä tukeviin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Yksi konkreettinen keino on ympäri kaupunkia toimivien yhdistysten tukeminen.
Toiseksi meillä Salossa tulee panostaa maakunnalliseen edunvalvontaan. Salo on maakunnan toiseksi suurin kaupunki ja ansaitsee siksi sille kuuluvan rahoituksen ja palvelut. Tässä salolaisten päättäjien kannattaisi yhdistää voimat.
Janne Väistö FT, VTM
kaupunginvaltuutettu, Salo (kok.)