Salon kaupungin päättäjiä ja kuntalaisia yhdistää varmasti yksi asia, ”jottain tarttis tehdä!”. Viime aikoina on löytynyt myös toinen yhteinen näkemys – rakenteelliset uudistukset. Mutta tähän yhteisymmärrys sitten loppuukin, miten nämä rakenteelliset ratkaisut toteutetaan?
Toteutetaanko ne lähes yksinomaan palveluverkon karsimisella (esim. koulujen lakkautuksilla)? Vai laajennetaanko rakenteelliset uudistukset koskemaan myös palvelujen tuottamistapojen uudelleentarkastelua eli suomeksi kilpailutusta ja palvelujen ulkoistamista. Nyt ratkaisuja on lähdetty hakemaan pitkälti palveluverkon karsimisella, mistä Pajulan koulun vaiheet käy surkeana esimerkkinä. Miksi näin?
Nykyisessä tilanteessa olisi tärkeää ottaa asioihin riittävää perspektiiviä sekä muistettava ydinkysymys – mitkä ovat kaupungin perustehtävät? Uskoisin valtaosan allekirjoittavan seuraavan: tuottaa kuntalaisille palveluja mahdollisimman tehokkaasti, ei luoda tai säilyttää kunnallisia työpaikkoja.
Edellisellä yksinkertaistuksella päästään jo paljon lähemmäs asian tarkastelua pragmaattisena, käytännöllisenä kysymyksenä. Tällä hetkellä, kun kysymys palvelujen tuottamisesta nähdään (valitettavasti) ennemminkin ideologisena kiistana, missä päälinjat jakaantuvat oikeiston ja vasemmiston välillä edellisten vaatiessa kilpailutusta ja vasemmiston vastustaessa sitä.
Nykyisellä tavalla asia ei etene mihinkään. Lisäksi kysymys olisi nähtävä kaikkien kuntalaisten, veronmaksajien, näkökulmasta. Toivottavasti olen väärässä, mutta nähdäkseni ajatus palveluiden ulkoistamisesta on pysähtynyt ennen kaikkea pyrkimykseen säilyttää kunnalliset työpaikat. Onko tämä todella valtuutettujen päätehtävä? Uskon enemmistön kannattavan palvelujen kilpailuttamista, jos palkinnoksi saadaan paremmat palvelut samalla, jopa pienemmällä veroäyrillä.
Vielä on pidettävä mielessä, että kaikkea ei kannata, eikä voi, kilpailuttaa ja ulkoistaa. Hyvänä lähtökohtana olisi aloittaa palvelujen ulkoistaminen asioissa, jotka eivät ole kunnan perustehtäviä, kuten ruoan valmistus ja puhtaanapito. Kilpailutus ei ole mikään autaaksi tekevä voima, se vaati osaamista ja seurantaa.
Mutta jos joku vielä kyseenalaistaa vapaan kilpailun voiman, on hyvä muistaa tämän hetken tilanne joukkoliikenteessä. Kilpailun avaaminen on pystynyt vavisuttamaan jopa valtio-omisteisen VR:n asemaa muutamassa vuodessa. Tuskin kukaan vastustaa kilpailutusta, kun esimerkiksi Salo–Helsinki–Salo-reitillä matkalipun saa 60 euron sijaan parhaimmillaan kymmenellä eurolla. Eikö tämä sama voisi toteutua myös kunnallisessa palvelutuotannossa?
Janne Väistö VTM
Salo